Honda in memoriam
Aamulla starttasin Hondan viimeistä kertaa. Ajoin harmaassa vesisateessa, radiossa soi Paula Kovuniemi. Yöperhonen. Kaihoisa ralli kaihoisaan tunnelmaan.
Likaisessa parakissa haalarimies täytti mekaanisesti romutustodistuksen. Tehnyt sen jo sata kertaa aiemmin, tämä vain yksi muiden joukossa, ei tunnu miltään. Leima tuohon ja vielä kuittaus, kiitos. Kuittasin, ojensin avaimet ja poistuin. Kadulta vilkaisin vielä kerran taakseni. Heihei Hondu, kiitos kaikesta! Katuvalot sammuivat, Tattarisuolle tuli pimeä.
Matkalla bussipysäkille kuivasin oikeasta silmäkulmasta kolme pisaraa.
3 Comments:
Voi ei! Honda!! Joku voisi syyttää tavarataivaasta, mutta tällainen kiintymys on minusta tavarataivasta parhaimmillaan. Sellaista oikeanlaista. Loppukäyttäjä ja loppuun käyttäjä ja hyvin palvellut palvelija.
oi honda! oi ei! voi kamala! surullista!
Honda oli hieno auto. Toista samanlaista ei ole eikä tule.
Lähetä kommentti
<< Home